Istahdinpa hetkeksi päivittämään, vaikkei kummemmin ole mitään kerrottavaakaan. Ulos ei viitsi mennä, siellä on liian liukasta ja hölmö aurausmies hiekoitti meidän pulkkamäen:(  Täytyy viestittää, että meidän pihaan johtavasta mäestä ei tarvitse muuta kuin aurata lumet pois, se on tarkoitettu pulkkamäeksi! Vaikka kai se mies on vain ihan hyvää tarkoittanut.

No,nyt sitten kykitään täällä sisällä ja yritän tuon kuopuksen kanssa aloitella joulusiivouksia. Toivottomalta kyllä näyttää, kaksivuotiaan kanssa kaikki pitää tehdä niin hitaasti ja en tosiaankaan ole sellainen äiti, että kaikkeen pitäisi ottaa lapsi mukaan. Mieluummin teen yksin ja vauhdilla ja laitan lapsen videon ääreen siksi aikaa. Ja se aika on kyllä maksimissaan puoli tuntia, mutta jotain siinäkin ehtii.

Mutta joulu saa meille nykyään tulla , vaikka kaikki ei olisikaan aivan tiptop. Vielä muutama vuosi sitten kaiken piti mielestäni olla kuin joululehdestä reväistyä, mutta ihanasti on elämä opettanut hiukan suhteuttamaan itselleni asettamia vaatimuksia ja täydellisyyteen pyrkiminen ei ehkä olekaan se kaikkein tärkein asia. Enemmän nykyään arvostan sitä joulunajan rauhaa, vaikka se jostakusta ehkä kliseiseltä kuulostaakin.

Jotta saisin jo aloitettuihin jouluneulomuksiin vauhtia(?), hankin lisää lankaa.

Vasemmalla huopuvia villalankoja, edessä hahtuvaa(oikeasti tummemman punaista kuin kuva näyttää) , pussillinen huopamyttyjä neulahuovutukseen ja lankaa sukkiin. Ja muiden neulojien innoittamana hankin myös nuo bambuiset sukkapuikot, sormikassellaiset minulla jo olikin. Addin kullattuja puikkoja myös tutkailin ja mietin, josko niillä neulomuksista sitten tulisi ylellisempiä... mene ja tiedä ;)

Nyt sitten alkaa loppukiri jouluneuleiden suhteen ja jos eivät valmistu ajoissa, niin sittenhän itselle on luvassa joulun jälkeen monta uutta asustetta!